maanantai 10. helmikuuta 2014

VUOSI PARISUHTEESTANI

Viikko 6.

Sinkkumuki ja homokärryt.


Maanantai oli tuskin sytyttänyt valonsa, kun hämmennyin näkemästäni. Menin R-kioskiin hakemaan kahvin. Pöydällä oli kahta eri mukia. Punaiset kahvimukit sinkuille ja vihreät varatuille. Minulla meni ajatus ja ranteet solmuun, että kumpi muki tästä kuuluu ottaa. Vasta ulos tultuani huomasin käveleväni sinkkumuki kädessä. Olin valinnut väärän mukin. Katselin ympärilleni, että huomaako joku virheeni ja paheksuen katsoisi, että siellä kävelee mies sormus vasemmassa nimettömässä, sinkkumuki kädessä, vierasta kahviseuraa hakemassa, helvetin pukki.

Kuulin jonkun kertovan, että jossakin kaupassa on eri ostoskärryt sinkuille ja varatuille. Kuultuani ajattelin, että eihän siinä ole mitään järkeä, kunnes hetken mietittyäni tulin toisiin ajatuksiin. Ehkä se onkin hyvä. Kärryjen johdosta sinkkujen on helpompaa tunnistaa varatut, joita sitten lähestyä. Tosin meidät varatut tunnistaa usein ilman kärryäkin. Me olemme ne kiiluvasilmäiset olennot, jotka liikkuvat kuin saaliseläimet hyllyjen välissä tarkastaen olisiko toisten ihmisten kärryissä jotain parempaa ruokaa tyrkyllä. Mutta miksi jättää kategoriointi puolitiehen. Voisihan kauppoihin lanseerata homo- ja heterokärryt. Heteroiden ei tarvitsisi miettiä jonossa edessä olevasta asiakkaasta, että onkohan tuokin niitä, ihan kun olisi katsonut mun persettä sillä silmällä. Heti näkisi, että ahaa, sillä on homokärryt, niin jäisi enemmän energiaa seisoa jonossa vittuuntuneena kaikesta, kun ei tarvitsisi pähkäillä asiaa. Ehkä voitaisiin ottaa käyttöön vasemmisto- ja oikeistokärryt. Vasemmisto lappaisi kärrystä kassahihnalle aletavaraa ja pyytäisi takana tulevan maksamaan ja oikeistokärryn työntäjä silottelisi avocadot ja hanhenmaksat hihnalle ja repisi maksun edessä olevan vasemmistolaisen selkänahasta. Persukärryissä olisi siniristilippuja roikkumassa ja ne olisi sellaiset kiitoskärryt, jossa olisi kirjalliset väärin kirjoitetu ohjeet miten ostaa pelkkää kotimaista.

Mitä seuraavaksi? Omat bussit Sinkuille ja Varatuille. Tai jos mennään vielä pidemmälle, niin ehkäpä olisi syytä perustaa omat kaupunginosat Sinkuille ja Varatuille. Voisi hakea Saksasta ne berliinin muurista jääneet muurinpalaset ja koota niistä muuri Sinkkujen ja Varattujen välille. Muodostettaisiin sellaisia sisäsiittoisia pikku Ähtäreitä, jossa kaikki olisivat lopulta serkkuja keskenään. Se olisi jopa yhteiskuntarauhaa ylläpitävää toimintaa. Oman sisäisen muurinsa ja hautansa kaivaneet avioliiton tylsistyttämät Varatut eivät kadehtisi villejä ja viriiliä hedonismissa, pumpulissa ja kuohuviinissä kelluvia Sinkkuja. Tyhjässä ja merkityksettömässä näennäisonnellisessa kuplassa elävät Sinkut eivät kadehtisi onnellisessa, tasapainoisessa ja merkityksellisessä ihmissuhteessa eläviä Varattuja. Heidät erottaisi muuri, joka estäisi heitä kohtaamasta toisiaan. Saattaisi ongelmiakin tulla. Muodostuisi Sinkkughettoja, jossa syntyisi paljon ei-toivottuja aviottomia lapsia. Olisi periytyvää sinkkuutta, jossa mahdollisuus nousta varatun asemaan olisi miltei mahdotonta. Syntyisi kolmannen polven sinkkuja, jotka eivät edes tietäisi, että toisinkin voisi elää. Muodostuisi Varattujen ghettoja, jossa alueen ainoa lampikin liplattaisi harmaassa vedessä. Pelattaisiin päivät pitkät seurapelejä ja iltaisin katseltaisiin televisiosta sketsihahmoja. Lapset purkisivat turhautumistaan väkivaltapeleihin ja aikuiset tehtailisivat tylsyyden voittamiseksi uusia lapsia, jotka olisivat jo syntyessään Varattuja. Syntyisi kolmannen polven Varattuja, jotka eivät edes tietäisi, että toisinkin voisi elää.

Olisiko kuitenkin parempi, että luopuisimme sinkkumukeista ja homokärryistä. Miksi pitää kategorioida? Parempi on niin, että tehdään toisistamme korttipakka ja sekoitetaan.  Ei se aina mene niin, että sinkut rakastuu sinkkuihin ja varattu pysyy varattuna ja hetero heterona. Ne on sanoja. Sinkku, varattu, hetero. Pelkkiä tylsiä määritelmiä. Elämä on paljon monimuotoisempaa.  Tuleekin päivä, jolloin hetero rakastuu homoon, tai sinkku varattuun tai varattu sinkkuun. Elämä ajaa kategorioiden ohi. Ei se tarvitse kuin pienen hetken, jossa vastaan kävelee sellainen ilmestys, että siinä tunteenpalon hötäkässä ei muista onko sinkku vai hetero ja loppujen lopuksi sillä ei ole edes mitään väliä. Siinä kaatuu berliinin muurit ja varattumukissa oleva kahvi syliin, niin että polttaa. Niin, että joka paikkaa polttaa.

pink floyd-another brick in the wall









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti