Avioliittomme viimeinen päivä.
Siinä sinä olet. Avaan silmäni ja näen sinut pihisevän suu auki vieressäni. Yritän nousta sängystä ylös, mutta painovoima on minua vahvempi. Luovutan ja painan nappia, jolloin koko sängyn pääty nousee ylös. Sinä valut samalla painalluksella hereille ja siinä me, kaksi vanhaa lehdetöntä puuta, makaamme toisiimme nojaten, yrittäen kömpiä jaloillemme vierellämme olevien rollaattorien luokse. On huhtikuun 24. päivä vuonna 2057. Sinä täytit kuukausi sitten 83 ja minä 81. Olet vieläkin minun kuumapuuma. Puuma sinä olit jo silloin kuin tapasimme. Milteipä revit minut äitini rinnoilta, kun haistoit mehevän lihan tuoksun. Olemme olleet aviossa 44 vuotta ja siinä ajatuksessa on jopa jotain perverssiä, mutta jokaisessa parisuhteessa on omat perverssiytensä.
Ajamme sohvalle jättäen rollaattorimme jonoon huoneen ovelle. Avaamme tv:n. Siellä tulee Ostoskanava. Vetreä mummo mainostaa kuuminta huutoa olevaa laitetta, joka kiinnitetään korvan taakse. Se kiristää kasvojen ihoa saaden rypyt katoamaan. Vanhus saadaan näyttämään yhtä luonnolliselta kuin vauva, jolla on viikset. Me emme moiseen hömpötykseen sorru. Pidämme rypyistä. Suurin osa niistä on nauramalla hankittu. Rypyt ovat kuin ihmisen mukana kulkeva päiväkirja. Viimein ovikello soi. Hoitaja tulee sovitusti. On pesupäivä.
Hoitaja on Chilestä Suomeen muuttanut Romano. Ennen kuin suuret ikäluokat saatiin lapioitua multiin, heidät piti saattohoitaa. Suomeen muutti yli miljoona maahanmuuttajaa ja se aiheutti närää PerusSuomalaisten raunioille perustetulle VerojaMaksavatLihanSyöjäHeterot Ry:n jäsenistön keskuudessa. He järjestivät lukuisia mielenosoituksia, jossa kantoivat banderolleja ' tulevat täne ja vievät medän vanhusten hoidonkin.' Romanon laskeuduttua Helsinki-Vantaan lentokentälle liikkeen johtaja Nick Hirviperse oli Mamban t-paita päällä vastaanottamassa natsitervehdyksineen.
Menemme Romanon kanssa suihkuun. Hän on kaunis nuori mies, johon vaimoni on vähän lämässä. Suon sen hänelle. Itsekin katselen sillä silmällä lähikaupan nuorta hymyilevää naiskassaa. Romano jättää minut suihkun alle. Hän menee vaimoni luo. Mustasukkaisuus läikkyy yli, eikä allani ole edes vaippaa. Seison suihkussa ja näen itseni vastapäisessä peilissä. Vartaloni näyttää lenkkimakkaralta, joka on ollut viikkoja jääkaapissa ilman pakkausta.
Päätämme vaimon kanssa vähän seikkailla. Lähdemme lähikauppaan ilman rollaattoreita. Kävelemme käsi kädessä muovista tehdyn puiston läpi. Vastaan kävelee ryhmä kosketusnäyttöteinejä, jotka klikkavat toisiaan tullakseen näkyviksi. Nojaamme toisiimme osin rakkaudesta, osin käyttäen toisiamme kävelykeppeinä. Kesken matkaa alkaa vituttaa se vanha lähikaupan mainos, jossa kauppa on yllättävän lähellä. Jokainen askel on pieni ikuisuus, mutta onneksi sinä köpötöt vierelläni.
Iltapäivällä viihdytämme toisiamme vitsailemalla toistemme sairauksista ja laskemalla luomia ihoiltamme. Otamme sen liian kilpailuhenkisesti ja lopetamme. Nalkutat minulle jostakin, mutta onneksi en enää kuule mitään. Menet hiljaiseksi, kun kesken puheensorinasi laitan huuleni huuliasi vasten. Huulet ovat kuin hapankorput. Nimenomaan korput. Nimenomaan hapan. Pidämme kieliä toistemme suussa, emme kiihottuaksemme vaan pitääksemme toistemme tekohampaita paikoillaan.
Illan katsomme televisiota. Haluaisit puristella mustapäitäni, mutta näkösi on jo niin huono, ettet näe kunnolla edes naamaani ja kasvoni on jo niin hauraat, että kyntesi menisivät ihoni läpi kitalakeen saakka. Istumme aivan vierekkäin, kuin rusinat simapullossa. Uutisissa tulee pätkä presidentinvaaleista, jossa Suomen kautta aikojen vanhin ehdokas Paavo Väyrynen tiuskii pettymystään kolmannesta sijasta ja uhoaa, että hänestä kuullaan vielä. Suomalainen Yhtiö Arctic Water on alkanut liiketoimenaan myydä sulaneesta jäätiköstä jäävettä. Yhtiön toimitusjohtaja valuu lähetyksessä lipeää, hikeä ja Dollareita. Urheiluruudussa kerrotaan Jypin kahdennestatoista perättäisestä KHL-mestaruudesta. Yhdeksältä alkaa illan kohokohta vanhusten BB-talo. Sarjan voittaa vanhus, joka jää eloon. Tämän iltainen lähetys on finaali. Ennakkosuosikki on Esko Eerikäinen, jolta ei tunnu lähtevän henki kirveelläkään.
Menemme sänkyyn. Pidämme toisiamme kädestä. Kysyt minulta, että mikä on ollut avioliitossamme parasta ja tärkeintä. Vastaan, että tämä. Että joka ilta on saanut tulla viereesi ja nukahtaa siihen. Että on ollut jotain pysyvää. Jotain johon voi luottaa. Että, vaikka ne tuulet ovat välillä kovastikin riepotelleet, niin sinä olet pysynyt. Me olemme pysyneet. Se on tärkeintä. Toivotamme toisillemme hyvät yöt ja menemme lusikkaan. On parillinen päivä, joten menemme minuun päin. Nukumme. Emme aivan aamuun asti, vaan siihen
Kunnes kuolema meidät erottaa.
timo rautiainen trio niskalaukaus-lintu
YUP-kuolematon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti