Parisuhteen kolme vaihetta.
Olen parisuhteillut vuodesta 1993 asti. Aloitin urani 17-vuotiaana ja lukuunottamatta muutamia karmaisevia päiviä sinkkuna, olen ollut parisuhteessa 20-vuotta. Kumppani on tuona aikana jokusen kerran vaihtunut, muutaman kerran lennosta, periaatteella läpyt vaihdossa. Vietän tänä vuonna parisuhteiluni 20-vuotisjuhlaa. Pitäisiköhän aloittaa asian tiimoilta juhlakiertue ja kiertää läpi vanhat parisuhdekumppanit ja kiittää yhteisistä vuosista? Ei silti, ei niistä vanhoista kumppaneista Hartwall-areenaa saisi täytettyä. Mopoautollisen exiä voisi saada, jos ottaisi muutaman liftarin kyytiin. 20 vuotta on pitkä aika. Olen 37-vuotias ja seurustellut 20-vuotta. Siinä on jotain pelottavaa ja jopa jotain perverssiä. Olen selitellyt asiaa itselleni helpon kaavan kautta, parisuhderiippuvuudella. Halusin kuumeisesti 17-vuotiaana itselleni jonkin riippuvuuden ja asiaa näin jälkikäteen pohtineena tein järkevän ratkaisun, että jäin koukkuun parisuhteisiin, kun siinä oli tyrkyllä muitakin riippuvuuksia. 20-vuoden työkokemuksen omaavana uskallan väittää, että tiedän jotain parisuhteista. Olen ratkaissut parisuhteen matemaattisen kaavan. Se toistuu jokaisessa parisuhteessa. Sama kaava. Tähän mennessä olen saanut jokaisesta parisuhdekokeesta hylätyn. Ehdin jo ajatella, että loppuelämän kestävän parisuhteen saa vain kuolemalla ennenaikaisesti kesken parisuhteen, mutta nyt kun olen ratkaissut tuon kaavan, olen saanut uskoa parisuhteeseen, joka kestää kohdusta hautaan. Nykyisestä parisuhteestani kirjoitan laudaturin, jonka johdosta suku juhlii ja pappi huutaa aamenta. Paljastan kaavan tässä blogissani, mutta edetään vaihe kerrallaan.
Parisuhteen 1. vaihe: rakastuminen
Rakastuminen on yksinkertaisesti sitä, että mennään mielummin yhdellä yli kuin jäädään yhtä vaille. Rakastuminen on unta, huumaa, jatkuvaa nousuhumalaa. Se on orgasmi, joka kestää monta kuukautta. Se on värityskirja, jota väritetään kirkkailla väreillä. Rakastuminen lamauttaa järkevän ajatustoiminnan ja kaikki rakastumisen ulkopuolelle jäävä on vain pelkkää maisemaa, jonka voi ohittaa. Rakastuneena oleminen on sitä, että herää hetkeä ennenkuin kumppani herää, käydäkseen pesemässä hampaansa, jotta hengitys on raikas antamaan 27 minuuttia kestävän aamusuukon. Se on sitä, että lainaa kaupungin pelastusvenettä viedäkseen kumppaninsa veneilemään kohti auringonlaskua. Se on sitä, että matkustaa vieraaseen kaupunkiin tapaamaan kumppaniaan, mutta tajuaa vasta illalla, että ei ole mitään yöpaikkaa ja viettää sen läpi yön auki olevalla huoltoasemalla. Se on sitä, että ei muista moneen kuukauteen katsoa urheiluruutua ja teeskentelee, että ei ole edes kiinnostunut siitä. Se on sitä, että pitää ihan ookoona sitä, että kumppanin levyhyllystä löytyy Tommi Läntisen ja Sabrinan cd-levyt ( ne on siellä muuten vieläkin, voitteko kuvitella). Rakastuneena nukutaan 80-senttiä leveässä sängyssä, johon silti jää 20-senttiä molemmille sivuille tilaa, johtuen siitä, että sängyssä ollaan pääosin päällekkäin ja noustaan pois vain jos rakennus sängyn ympärillä on tulessa. Rakastumisen vaihe kestää vaihtelevasti. Lyhyeimmillään se on kestänyt aamuviidestä aamukymmeneen ja parisuhteesta on jäänyt väliin kokonaan se 2.vaihe ja on siirrytty samantien 3.vaiheeseen eli eroon. Siihen on ollut syynä se, että on juonut edellisenä iltana boolia vähän liian isosta mukista. Rakastumisen vaihe on parisuhteen esiaste. Se on ponnahduslauta varsinaiseen parisuhteeseen, joka alkaa siitä, kun rakastumisen tunne alkaa hälvetä ja 167 peräkkäisen lauantain jälkeen herää maanantaihin, jolloin ei lähdekään pesemään hampaitaan, vaan antaa aamusuukon likaisilla hampailla ja katsoo miten kumppani reagoi.
Parisuhteen 2. vaihe: vakiintuminen
Torstai kello 20.55. Urheiluruutu alkaa. Kahdeksan kuukauden tauon jälkeen. Hannu-Pekka Hänninen ei ole vieläkään jäänyt eläkkeelle. Haparoivin lausein hän kertoo, että Sami Jauhojärvi on sijoittunut hiihdon maailmancupin osakilpailussa sijalle 27 ankaran loppuriuhtaisun jälkeen. Pyykkikone laulaa. Molemmat. Yösähkö on halvempaa. Toisessa huoneessa Marko Paananen sisustaa saunatiloja modernimpaan ulkoasuun. Liv, väriä elämään. Vedetään lakanoita. Ripustetaan yhdessä sukkia kuivaustelineeseen. Koira vinkuu ulospääsyä. Kumman vuoro viedä? Istutaan sohvalla, kolmistaan, sinä, minä ja ipad. Pelataan sanajahtia. Vilkuillaan kelloa. Se on jo yli kymmenen. Pitäsi mennä nukkumaan. Aikainen aamu.
Vakiintuminen. Se on sitä, että ostetaan 140 senttiä leveä sänky ja hankitaan omat peitot. Se on sitä, että harrastetaan seksiä ennen urheiluruutua tai jos villiksi heittäydytään, niin jopa sen aikana. Se on sitä, että muutetaan yhteen, otetaan asuntolaina, hankitaan lapsi ja tallentava digiboksi. Se on sitä, että kannetaan yön läpi itkevää lasta, toivoen, että saisi edes tunnin nukuttua. Se on sitä, että värityskirjaa väritetään välillä jopa harmailla värisävyillä. Se on sitä, että uskaltaa löytää toisesta niitä epämiellyttäviäkin piirteitä ja uskaltaa näyttää omia heikkouksiaan. Se on sitä, että menee ihan tavallisena lokakuisena tiistai-iltana 140 senttiseen sänkyyn nukkumaan, toivottaa kumppanilleen hyvää yötä, kääntyy lusikkaan ja ajattelee, että voiko tämän parempaa enää olla. Se on sitä, että hyväksyy romantiikan lisäksi realismin, että viikon seitsemästä päivästä viisi on arkea. Se on sitä, että pitää tätä vaihetta parisuhteessa parempana ja syvempänä kuin sitä ensimmäistä. Se on sitä, että pitää tätä vaihetta parisuhteessa sietämättömänä, pakenee ja hankkii rakastajan.
Parisuhteen 3.vaihe: ero/ harmonia
Kodissa tyhjiä kuoria, ääriviivoja. Puhetta vääristä asioista. Väistelyä. Tunteettomuutta. Valheita. Valheiden peittelyä. Ostetaan 180 senttiä leveä sänky tai nukutaan eri huoneissa. Harrastetaan seksiä lauantaisin urheiluruudun jälkeen tai jonkun toisen sängyssä. Ollaan yksin yhdessä. Viiden arkipäivän jälkeen tulee kahden arkipäivän viikonloppu. Tekosyitä, olemme kasvaneet eri suuntiin tai tämä aika ei ollut meitä varten. Vilkuilua napurin aidan yli. Toinen parisuhteen matemaattisesta kaavasta toteutuu. Rakastuminen+vakiintuminen=ero. Ero, ero, ero, sopimuksia lapsen tapaamisista, paikkakunnalta muuttoa, surua, iloa, helpottuneisuutta, ahdistusta. Jättämisiä, jätetyksi tulemisia. Selviytymispaketti. Parisuhteen päättyminen on aina surullista. Olen näinä parisuhteiluni 20 vuoden aikana kokenut sen muutamia kertoja. Minulla on ollut aina sama selviytymispaketti. Eron hetkellä otan esiin Jamppa Tuomisen parhaat c-kasetin ja kasettisoittimen. Pistän kasetin pesään ja otan esille suomalaiset sananlaskut-kirjan. Voiko pahempaa ahdistuksen maksimointia ollakaan. Jamppa Tuominen laulaa aamu toi-ilta vei biisiä ja suomalainen sananlasku kertoo kuuseen kurkottamisesta ja katajaan kapsahtamisesta. Jos siitä suomalaiskansallisesta angstihelvetistä selviää, on taas valmis uusiin parisuhdeseikkailuihin.
Kävin työni puolesta erään yli 80-vuotiaiden pariskunnan luona. Heidän keittiössään oli liitutaulu. Liitutaulussa luki lause: Kiitos yhteisestä 60-vuodesta. Elämäni on ollut täysi. En pelkää sen loppumista.Se oli kaunein lause, minkä olin aikoihin nähnyt. En pystynyt hetkeen lähteä ajamaan. En nähnyt, silmäni olivat kyyneleissä. Se on siis mahdollista. On olemassa kaava, jolla parisuhde säilyy. Se kaava on tässä käsissämme. Sinä olet käsissäni. Minä en anna tämän loppua. Neljänkymmen vuoden päästä meillä on samanlainen liitutaulu. Minä rakastan tätä arkea kanssasi. Kaikkea sitä mistä nauramme. Kaikkea sitä mistä nautimme. Kaikkea sitä mistä riitelemme. Kaikkea tätä. Me noudatamme vaihtoehtoista parisuhteen kaavaa. Meidän parisuhteemme kaava on rakastuminen+vakiintuminen=harmonia.
http://www.youtube.com/watch?v=zjPg37Lxs9g
http://www.youtube.com/watch?v=KOCiLKsun_A
Yhyy! Jotain rajaa hei, tai ainakin varoitus ettei teksti sovi itkuherkille just synnyttäneille hormoonipäissään täriseville naisihmisille.
VastaaPoista